Olli-Pekka Silfverhuth
49v | kirkkoherra
KotiseurakuntaPirkkala
Yhteystiedotolli-pekka.silfverhuth@evl.fi
9
Äänestysnumero kirkolliskokousvaalissa
Esittely
Olen 49-vuotias kirkkoherra Pirkkalasta. Nykyisessä virassani olen ollut vuodesta 2009 lähtien. Toimin myös Hämeenkyrön rovastikunnan lääninrovastina. Olen aiemmin toiminut vajaat viisi vuotta Hampurin merimieskirkon johtajana ja merimiespappina. Tämä työjakso oli merkittävä ajanjakso erityisesti oman teologisen ajattelun ja pappisidentiteetin kehittymisen kannalta. Olen myös ollut Kirkon Ulkomaanavun palveluksessa seurakunta- ja hiippakuntayhteyksien koordinaattorina. Vantaankosken seurakunnan nuorisopappina olin vajaat neljä vuotta ja sitä ennen uskonnonopettajana Espoossa. Olen ollut lisäksi paraurheilun kisapappi vuodesta 2004 saakka. Olen vahvasti kirkkooni sitoutunut pappi, joka näkee paikallisseurakuntien merkityksen ja tärkeyden.
Työkokemukseni ja erilaiset luottamustehtävät ovat vahvistaneet kiinnostustani myös kontekstuaalisen teologian ja globaalin vastuun teemoihin. Olen myös innostunut työyhteisöjen kehittämisestä, ja toimin myös kirkon työyhteisökonsulttina. Vapaa-aikani kuluu perheen, aktiivisen liikkumisen ja hyvien kirjojen parissa. Liikun paljon luonnossa sekä suunnistaen, hiihtäen että vaeltaen. Ympäristökysymykset ja luonnon monimuotoisuus ovat tulleet entistä tärkeämmäksi vuosien varrella.
Miksi olen ehdolla kirkolliskokoukseen?
Olen ollut kirkolliskokouksessa kaksi kautta eli vuodesta 2012 lähtien. Koko tämän ajan olen toiminut talousvaliokunnassa. Talousvaliokunnassa toimiminen motivoi minua edelleenkin, koska kirkon talouden miettiminen ja linjaaminen edellyttävät pitkäjänteistä suunnittelua. Koen, että kokemuksellani ja osaamisellani olisi edelleen käyttöä. Olen myös edelleen motivoitunut vaikuttamaan kirkolliskokouksessa siten, että erilaisten seurakuntien näkökulmat tulevat huomioiduksi kokonaiskirkon toiminnassa.
Haluan vaikuttaa kirkossa siihen, että evankeliumin vapauttava viesti voi antaa toivoa myös tämän ajan ihmisille. Meitä kutsutaan yhä Kristuksen yhteyteen, ja tuon yhteyden tulee näkyä myös siinä, että kirkossa on tilaa erilaiselle ajattelulle. On etsittävä sitä, mikä yhdistää. Haluan olla kehittämässä kirkkoa avarampaan, tasa-arvoisempaan, yhdenvertaisempaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan, joka puolustaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia sekä lähellä että kaukana.